Sängynpäädyn voi tehdä.

Nastolassa rakennettu Sängynpäädyn runko on kuusilaudasta, jonka päät on sahattu jiiriin. Rakenteessa on käytetty kulmarautoja kulmien vahvistukseen, etuseinään on liimattu verhoilua varten kovapahvi. Verhoilun alla on ohut harso. Taustan verhoiluun voi käyttää kierrätyskangasta

Sängynpääty on seinän ja sägyn välissä tukijalkojen varassa.

                                Kangas on kudottu poppanaloimeen ja sidoksena on vanha matoissa käytetty Taalainsidos

Kudonnassa on kuviokuteena Lilli-ontelokude ja pohjapalttinassa käytetty kahta erivaristä paperinarua.

Luovuutta poppanaloimeen

Poppanaloimi, 6 -säikeinen kalalanka ja 4 lankaa sentille, on verraton luovuuden lähde. Siihen on kudottu pieniä mattoja, risutöitä, valoryijyjä, kasseja, turkiskangasta, sängynpääty ja kahteen kertaan kudottuja keinutuolinmattoja. Loimi on myös sopiva kolmiuloitteisiin tuotteisiin. Liinaloimen leveys on sopiva esim. lehtikoriin.

Istuinpalleissa on täytteenä kevyttä styroxia ja päällimmäisenä pehmeää vaahtomuovia.

Sidoksena on ruusukas ja kuteena halkaistu trikookude.

Poppanaloimeen kasvaa ikiruoho.

Vuoden teemana täkänä

Wellamo-opistossa aloitettiin vuosittain vaihtuvat kankaankudonnan teemat. Tälle työvuodelle valittiin täkänän kutominen. Se oli suosiossa 1960 -luvulla, mutta nyt tekniikka on lähes tuntematon harrastajien keskuudessa. Loimet eivät aluksi innostaneet kutojia, mutta jo nyt on joissakin kutomoissa päätetty laittaa ensi syksynä uusi täkänäloimi. Mukavaa on se, että vanhat täkänämallit eivät ole rajoittaneet luovaa kokeilua, kun kysymyksessä on ollut nimenomaan pieni harjoitustyö. Loimi on ollut vaihtelevasti villaa, pellavaa, sekoitelankaa tai kalalankaa. Parissa kudontaryhmässä on tehty myös hienoja perinteisiä täkänätauluja villaloimeen.

Täkänän kudonnassa on monta poimintavaihetta. Kuvion muodostumisen seuraaminen koukuttaa jatkamaan kerros kerrokselta.

Täkänä voi olla myös laukku. Hihna on kudottua pirtanauhaa.

Poimittu täkänä on tyynyn reunapaloihin ommeltu keskikaistale. Täkänäloimeen voi kutoa myös kaksi erillistä, päällekkäin olevaa kangasta, joista voi leikata muut tyynyn osat.

Tämän nähdessään on hymy herkässä ja aromit kutkuttavat kutsuvasti.

Villalangasta saa monenlaista

Ryijy on tehty poppanaloimeen kangaspuissa kutoen.  Pohja on palttinaa ja se on nukitettu käsitöista jääneillä villalankojen keränlopuilla sekä shaalien lomilankoina käytetyillä tutkaimilla. Lisäksi on käytetty pellavalankaa.

Shaalit on kudottu Esiton karstalankaloimeen. Oranssissa shaalissa kuteena on käytetty Norjalaista Janne lankaa ja sinisessä shaalissa perulaista Lima lankaa, jossa on 65% villaa ja 35 % Alpakkaa.
 Loimen kärkitoimikkaasta on mahdollista tehdä useampia kuviomalleja.

Sillaverhot

Silla oli pula-aikojen kudontamateriaali. Anna Henrikssonin kankaankudonnan oppikirjassa vuodelta 1935 mainitaan, että selluloosa- eli tekosilkki on tuote, joka vuosien kuluessa on tullut varsin kysytyksi tuotteeksi. Kuusipuista valmistetaan valkaistua sulfiittiselluloosaa, jota käytetään tekosilkin raaka-aineena. Kaukaan tehdas Lauritsalassa oli n. vuonna 1930 perustanut pienen silkkitehtaan, jossa kokeiltiin tekosilkin valmistusta oman maan raaka-aineista.

Silla on nykytermein viskoosia. Sitä käytettiin varsinkin pöytäliinojen materiaalina 1940 ja 1950 -luvuilla, koska puuvillasta ja pellavasta oli pulaa. Sillan tuntee silkkimäisestä tunnusta ja voimakkaasta kiillosta. Sillaa värjättiin myös kotikonstein, joten liinan langat saattoivat olla kasviväreistä tuttuja ruskeita, keltaisia tai vihreitä.

Kutomot saavat silloin tällöin lankalahjoituksia entisiltä kutojilta tai perikunnilta. Nastolaan on tullut jo vuosia sitten suuri laatikollinen valkoisia sillapuolia. Niitä on joskus kokeitu neuloa neulekoneella, mutta joustamattoman ja liukkaan langan pudonnut silmukka hujahtaa hetkessä aloitusreunaan asti, joten se jäi kokeiluasteelle. Nyt kutomossa on puuvillainen kappaloimi, johon on kudottu jo kaksi sillaverhoa.

Verhossa on puuvillaloimi tex 36 x 2 ja sillakude. Kankaassa on kaunis kiilto ja ryhdikäs tuntu.

Pohja on palttinaa ja kuvioraidat kanavaa.

Helmipoimintaa

Palttinapohja ja kuviokude ovat samassa viriössä.

Tämä raikas matto on kudottu Nastolan kudontaryhmässä. Helmipoiminta voi peittää koko pinnan, kuten tässä blogissa on aikaisemmin esitelty, tai helmet voivat muodostaa kuvioita palttinapohjalle. Kuviot voi poimia palttinaviriön kuteesta tai erillisestä kuviokuteesta, kuten tässä on tehty. Poimittava kuviokude on tavallisesti omassa viriössään ja poimintakerrosten välissä on palttinakerroksia.

Eija-Leenan salmiakkikuviot kahdella trikookuteella.